lauantai 11. tammikuuta 2014

Pieni rikos

Entä jos tämä on elämäni parasta aikaa?

Joululoma. Tai "joululoma". Olen ollut vapaa tekemään mitä haluan nyt kolmatta viikkoa.

Kansantanssi- esitys torilla. Mies karhupuvussa taluttaa vuoheksi pukeutunutta miestä. Pääsin itsekin tanssimaan suuressa piirissä.

Toissapäivänä tästä faktasta kauhistuneena kävelin bussi-asemalle ja katsoin minne pääsisi muutamassa tunnissa, muutamalla satasella. Seisoin pienen aseman keskellä niska kenossa tavaamassa mahdollisia yhden päivän kyläreissukohteita karvalakkimiehien huudellessa kyytitarjouksia lähikyliin.

Päätin lähteä Yвaan.

Suurin osa asuntolatovereista suuntasi lomaksi kuka minnekin - kotiin, Moskovaan, Pietariin.
Itse olen istunut koko ajan Izhevskissä, kävellyt kaupungilla, ottanut bussin numero 12 päätepysäkille ja hämmentynyt siitä, miten paljon kerrostaloja peltojen vieressä kohoaa. Siellä kaikki izhevskiläiset ilmeisesti asuvat.


 Nautin muutamasta kylmästä päivästä milloin pääsin käyttämään uutta karvalakkiani, joka on kyllä hiukan kevytversio - maksoi vähän ja karvaa on vain koristeena. Mutta malli on ihan oikeanlainen.

Kylmät päivät olivat omiaan myös ikiomassa huoneessani teekupin ja suklaan kanssa istumiseen ja Game of Thrones- ja Sherlock- maratonien katsomiseen. Valot ovat palaneet kello kahteen asti yöllä. Nukun pitkälle aamupäivään.

Aurora parkin - suosikkikauppani-yksi sisäänkäynti hyytävän kauniina päivänä.
 


Kaikki on hyvin, oikeastaan tämä on suhteellisen ideaalia elämää vailla velvollisuuksia tai suuria huolia. Vessakin pestään ja roskakorit tyhjennetään puolestani- toisinaan.

Elämä alkaa olla vain jo liiankin mukavaa, tervetuloa mukavuusalueelle. Olen hiukan taantunut, mieli halajaa edelleen seikkailuille, mutta ajatuksissa seikkailut ovat vasta suunniteluasteella. Eilen tajusin unelmoivani keväästä, milloin kadut olisivat vapaina liukkaudesta ja loskasta.
Olen täällä seikkailemassa! Minulla ei ole varaa jumiutua negatiiviseen arjen tuntemukseen, ei vielä.
Tämän kauhun herättämänä kävin pyörähtämässä pikkukylässä. Koska elän vain kerran, ja viisumi vain enää viisi ja puoli kuukautta.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti