maanantai 26. elokuuta 2013

Tunteita Sarapulissa

Sarapul, Udmurt.

 Jos ehdotetaan lähtemistä paikkaan x, osa ihmisistä kysyy ensimmäisenä "miksi?". Me toiset puolestaan vastaamme "JOO". Näin päädyin Sarapuliin, pieneen venäläiseen kaupunkiin, ei kylään.

Itse matka oli jo vaivan arvoinen, bussi ei ollut bussi, vaan isohko pakettiauto, jossa oli hiukan yli kymmenen istumapaikkaa, joista yksi kuljettajan vieressä etupenkillä.  Puolivälissä matkaa kyytiin nousi pariskunta, joka oli ilmeisesti ollut sienessä. Miehellä oli mukanaan sininen ämpäri täynnä valtaisan kokoisia sieniä. Sienentuoksussa pohdin elämääni ja olin kaikessa surkeudessani onnellinen.

Pompiessamme valtatietä kohti Sarapulia tuuli piiskoi avonaisesta ikkunasta naamaani ja ikkunassa vilistivät vuorotellen metsä-ja peltomaisemat, sekä  myös auringonkukkaniitty, jossa käveli mies syli täynnä kukkia.
Venäläiset tiet ovat kuoppaisia ja omat kummallisuuksensa omaavia, mutta myös aika tavanomaisia. Tai sitten olen todella jo niin tottunut kaikkeen tähän hurmaavaan rappioon, ladoihin ja toisenlaiseen tavanomaiseen.



Sarapuliin mennään vierailulle tämän rannan takia.

Rannan yhdessä ravintolassa soi Green dayn When I come around. Kovalla. Liikutuin, kun kuuntelin sitä ja katselin miehiä kalassa, roskien täplittämää rantatietä ja maisemaa, joka oli kuin Afrikan kuningattaresta. Miten ihmeessä päädyin tänne.

Sarapuissa kiipesimme mäen huipulle katsomaan kirkkoa ja sieltä avautuvaa maisemaa yli joen. Eniten ihmetystä aiheutti kuitenkin espanjanlaisen tuutorilleni lahjoittama viidenkymmenen sentin kolikko. Tuijotin sitä hämmentyneenä- miten voin jo nyt tuntea sen niin vieraaksi?

Kirkko,jossa vierailin. Peitin hiukseni mustalla villatakillani.


Juttua tulee, ja sitähän tulee, mutta äsken tuotokseni keskeyttivät pojat Vietnamista ja Thaimaasta ja heidän venäläinen tuutorinsa. Nimet olivat liian vaikeita lausua, kaikki kolme puhuivat yhteen ääneen ja itse istun kokispullon kanssa pinkeissä varvastossuissa ja harmaassa jättimäisessä hupparimekossani. Pojat lähtivät ilmeisesti baariin, jos nyt ymmärsin oikein.

Miten päädyin tähän?
Nipistin itseäni, paikka ja aika ovat edelleen samat.

En tällaista pystyisi kuvittelemaankaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti