Kalashnikov-museo maaliskuussa |
Ja itse herra myös, tosin kivisenä versiona. |
Ihastelimme kaverini kanssa vaaleanpunaista ruusutapettia ja isännän valokuvia Polynesiasta ja Marokosta syöden samalla espanjalaisia tortilloja - eli munakkaita paistetuilla perunoilla.
Maaliskuinen tihkusateen sävyttämä iltalenkki |
Välimeren ihmisiä Izhevkissä edustavaa myös portugalilainen pariskunta, jota tapaan lähinnä yliopiston kuntosalilla. Pariskunnan toinen puolikas on kasvattanut niin suuret lihakset, etten eilen edes tunnistanut herraa ilman pirteää tervehdystä.
Onhan se komea kirkko. |
Paras ostokseni Izhevskistä - leidikumpparit ruseteilla 600 ruplaa ja jalat pysyvät kuivina ja mieli iloisempana.Paremman näköiset tosin mekon kanssa. |
Ystäväni minulle lähettämän mietelauseen mukaan vaihtovuosi ei ole vuosi elämästä vaan elämä vuodessa.
Tänä-iltana puhaltelimme kaksi tuntia saippuakuplia käytävässä kikatellen poikien yrityksille tehdä kokkaamalla vaikutus tyttöystäviinsä sekä espanjan, korean, venäjän ja suomen kielen vähemmän kohteliaiden sanojen samankaltaisuuksille.
Tunteita ilon, surun, kaipauksen, ihmetyksen, ihastuksen, kummastuksen, innostuksen, turhautumisen, yksinäisyyden, epätoivon, riemun, pelokkuuden, rohkeuden ja suoranaisen hurmion välillä, välimaastossa ja ympärillä on koettu. Jätän Venäjälle sitten kesäkuussa kymmenisen kiloa elopainoa, ilolla tuhlattuja ruplia, toivoakseni monta hyvää ystävää sekä yhden elämäni parhaista vuosista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti