perjantai 7. helmikuuta 2014

Pelastakaa tarakanit!

Olen ollut tarakaneista hissukseen jonkin aikaa, koska niin ovat nekin olleet. Edelleen toki toisinaan jääkaapin oven avatessa sieltä tipahtaa torakka, niitä kiipeilee käytävän seinissä tai huomaa vessaan suunnistaessa murskaanneensa yhden aamutossullaan. Mutta noin yleensä rauhanomainen rinnakkaiselo on alkanut sujua.

Pari päivää sitten keittiöön ilmestyi lappu, että ensii viikolla koko asuntola myrkytettäisiin torakoiden tappamiseksi. Keittiöstä pitäisi pysyä poissa 30 tuntia ja huoneistakin kahdeksan. Lisäksi kaikki tavarat pitäisi ehkä mahdollisesti pakata muoviin niiden suojelemiseksi.

Eilen illalla muutama asuntolan asukas alkoi kiertää kyselemässä mielipiteitä myrkytyksistä ja varsin nopeasti kävi ilmi, että 90% asuntolan asukkaista oli niitä vastaan. Ei niinkään ylenmääräisestä kiintymyksestä tarkaneja kohtaan kuin huolesta siitä, mitä myrkky, joka pystyy tappamaan ydinräjähdyksestä selviävät oliot, tekee meille.

www.kotihiiri.com

Eilen asuntolassa oli sitten suuren poliittisen tapahtuman tuntua. Nimilistat kiersivät,pidettiin puheita, päiviteltiin ja korotettiin ääntä, kerättiin kaikki kynnelle kykenevät tämän päiväiseen kokoukseen asuntolan johtajien kanssa ja muistuteltiin toisillemme tulemaan paikalle tasan yhdeksi.

Kävin nukkumaan varmana, että voisimme pelastaa tarkanit- uhmata venäläistä byrokratiaa.

Tänään keräännyimme uhmakkaina tapaamiseen. Asuntolan johtaja piti kymmenen minuutin mittaisen monologin, jossa kävi ilmi, ettei meidäm mielipiteellä ole väliä ja myrkytys tulee toteutumaan suunnitellusti. Koska "niin on aina tehty". Aukotonta argumentaatiota. Saimme esittää kysymyksiä, ja vastauksissa kävi ilmi, ettei isoilla pomoilla ole hajuakaan, miten kauan meidän pitäisi olla huoneista poissa tai miten tarkasti peittää tavaramme.

Tarkanit luultavasti liittyvät seuraamme heti kun me asuntolaan uudestaan astumme, mutta tuleepahan ainakin jotain tekemistä alkuviikoksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti