Oi ihana huhtikuu!

Hyvää huhtikuun alkua: ensimmäisin päivinä on satanut enemmän lunta kuin luultavasti koko joulukuussa.

Huhtikuun ensimmäinen oli myös aprillipäivä, ja koska joidenkin asuntolan asukkaiden henkinen ikä on kyseenaisella tasolla Novgorodista palaaminen oli hiukan riskialtista. Shampoossani ei ollut hammastahnaa, mutta ilkeä saksalainen onnistui lisäämään veteeni suolaa siten, että huomasin asian vasta kuntosalilla, kun tarve saada raikasta vettä oli jo aika suuri. Onneksi joku muu kosti puolestani sujauttamalla suolaa saksalaisen kallisarvoisiin oluisiin.

Venäjän opiskelun kanssa on käynyt samalla tavalla kuin kaikessa muussakin - hiljaa hyvä tulee, paniikissa paras. Olen totuuden nimissä kehittynyt valtavasti, eilen paasasin kaverillini viiden minuutin monologin Skandinaavisen sosialismin (eli käytännössä suomalaisen hyvinvointivaltion) hyvistä puolista venäjäksi, ja vaikka argumenttini eivät vastapuolta vakuuttaneetkaan, venäjän kielen taitotasoni sen teki.

Yleensä olen valinnut ihmisten kanssa kielen, millä kommunikointi hoidetaan - englanniksi, venäjäksi vai suomeksi, ja siinä kielessä pysytään. Nyt kun venäjän kielen taitoni ovat kohentuneet, yritän joidenkin ihmisten kanssa siirtyä englannista venäjään, mutta mielikuva-tasolla se onkin yllättävän vaikeaa.
Silti, osaan venäjää. Ensimmäistä kertaa elämässäni. Tiedän mikä on ympäristö, linnunrata, ydinsota, kasvihuoneilmiö, syöpä tai valas venäjäksi.  Ei pelottaisi lähteä kiertelemään pikkukyliä yksikseen, tosin siellä  tarvittaisiin varmasti toisenlaista sanavalikoimaa.

Parempaan kokkaukseen en asuntolan resursseilla pysty: munakas sipulilla ja tomaatteja, joiden päälle ripottelen suolaa. Espanjalaisilta opittu ehkei niin kovin terveellinen tapa, mutta maistuu paremmalta. Pieni retkivedenkeittimeni on kätevä, juon teetä kolmesta kuuteen kuppia päivässä plus aamukahvin.
Pitsiverhotkin ovat aika kivat.

Yliopiston läheinen pikkukauppa näyttää ulkoapäin söpöltä, mutta haisee sisältäpäin kalalta, vihannekset ovat lähes pilaantuneita ja jugurtit vanhentuneita. Silti siellä on aina jono.

 Maaliskuussa lunta oli vielä mukavasti, samoin pakkasta. Tämä oli hyvä, koska maaliskuu on vielä talvikuukausi. Huhtikuussa pitäisi olla kevät. Huoh, valitan säästä melkein yhtä paljon kuin venäläiset.

Maaliskuun jokaiseen lauantaihin kuului syöminen aamulla KFC:ssä ja maha täynnä roskaruokaa matkustaminen täpötäydessä pikkubussissa läpi Izhevskin Tsekeriliin ( http://udmur.blogspot.ru/2014/01/pitkan-paivan-ilta.html ) hiihtämään. Suksien vuokra oli vain noin 100 ruplaa tunnnilta ja ladut hyvässä kunnossa. Pakkanen pyöri miinus viiden tienoilla, joten hiihtäminen ei tuntunut urheilulta, vaan hauskalta tavalta viettää luentovapaata päivää.

Yleensä takaisin tullessa juoksin suihkuun ja suihkusta leffaan, kahville tai unkarilaisten opettajien illanistujaisiin.

Hieno kuukausi, mutta odottelen silti oikeaa kevättä, kuivaa asfalttia ja mahdollisuutta käyttää kevyttä kukallista huivia ja tennareita.

                                           Hiihtolatu-maisemia - suoraan kuin Itä- Suomesta.